Metsäpuron varrelta 2

 

Pieni metsäpuro kutsui meitä jälleen.  Päätimme kävellä nyt puron yläjuoksua kohden, nähdäksemme mistä puro sai alkunsa. 

 

Ihmisten tekemiä

 

Heti matkaan lähdettyämme huomasimme, että puroa oli käytetty johonkin puiset rakennelmat kielivät ehkä veden otosta. Kuitenkaan emme huomanneet asuinrakennuksia tai niiden jäänteitä lähistöllä.  Liittyisivätkö nämä puiset jutut samaan kuin sillan toisella puolella havaitsemiimme ihmisten tekemisiin?

 

 

Puron varsi

Maasto oli suomaista ja suopursut tuoksuivat. Tuntui kuin olisimme tulleet aivan eri purolle, vain silta erotti meidät aikaisemmasta ja maasto oli kuitenkin täysin erilaista.   Puron rannat olivat huonosti lähestyttäviä eikä veden solinaa kuulunut.

 

Pajukkoa kasvaa aivan vesirajassa

 

 

 

Puron ranta

 

Tosi pikaisesti puro kapeni ja pajukkoa tuli vastaan.  Vesi ei näyttänyt virtaavalta vaan seisovalta.  Heinäsaarekkeita ja pehmeää rantaa.  Monin paikoin ei rantaan päässyt lainkaan, sitten taas aukeni ranta melkein avoimeksi.  Rannalla olivat käyskennelleet hirvet jäljistä päätellen. 

Puro vain pienenee ja kapenee

Mihin puro menet?

 

Kadonnut puro

Varmaan parisataa metriä käveltyämme puro kapeni aina vain ja pian siitä ei ollut jäljellä kuin pieniä lampareita ja poteroita.  Tuntui, että se hävisi suohon.  Isot heinät vain kertoivat missä se suunnilleen menee tai on mennyt. 

 

Ihmisten jätteitä mökkitien varressa

 

Päätimme kuitenkin jatkaa puron alkupäätä etsien, mutta törmäsimme ihmisten jättämiin jätteisiin ja tiehen.  Tie johtikin jonkun mökille, joten emme voineet enää etsiä puron päätä sieltä suunnalta vaan kävelimme vain eteenpäin metsässä.   Olimme tutustuneet karttaa ennen matkaamme ja meillä olikin pieni aavistus puron alkuperästä. 

Maasto muuttui vaikeakulkuisemmaksi, puita oli paljon ja tiheässä ja varsinkin kuusen oksat takertuivat hiuksiin.  Oksien lomasta alkoikin pian näkyä vettä, joka kimalteli auringonpaisteessa.  Jostain sieltä kuului joutsenten ääniä.  Hiukan rämmittyämme päädyimme lammen rannalle.  Ja havaitsimme, että sieltä se puron täytyi alkaa, mutta koska jossain siellä oli se paikka jonne mökin vuoksi emme voineet mennä ihan selkeätä kohtaa puron alusta emme nähneet.

 

Luonnon suojelualueen merkki

 

 

 

 

Kuvan vasemmasta laidasta saattaa löytyä puron alkupää?

 

 

 

 

 

 

 

Pieni helmi

Havaitsimme, että metsäkaistale, jossa rämmimme ja lammen ranta olivatkin luonnon suojelualuetta, siksi metsä oli säästetty, koska pois mennessämme näimme, että heti metsäkaistaleen takana olikin lammen toisessa päässä metsäkoneen jälkiä ja puu pinoja.  Eipä ollut suuren suuri tuo luonnonsuojelualue, mutta kuitenkin se pienikin alue ilahdutti meitä kovasti.  Kiikaroituamme lammelle näimme, että siellähän niitä joutsenia olikin.  Poistuimme alueelta, ettemme häiritsisi niiden kevät puuhia. 

Tämä pieni retki metsäpuron alkua etsiessämme tarjosi jälleen mukavan päivän suomalaisessa luonnossa.  Puron tarina tulee jatkumaan myöhemmin, koska ensimmäisessä Metsäpuron varrella tarina päättyi autotien ylittävälle silta osuudelle ja siitä puron vauhti vain kiihtyy aina putoukseksi.  Seuraava puron osuus pitää sisällään ihmisten rakennelmia ja jopa kalastusta.  Siitä kirjoitan myöhemmin.

 

Suomalaista luontoa kauneimmillaan karua ja kaunista