Raatteen tie

 

Itsenäisyys

Vaikka ihminen kuolee niin muisto elää!

Odotettu ilmoitus

Presidenttimme Sauli Niinistö ilmoitti odotetusti, että Suomen itsenäisyyspäivän perinteiset Linnan juhlat eivät tänä vuonna ole ns. perinteiset koronasta johtuen.  Kuitenkaan emme jää ilman Itsenäisyyspäivänä perinteisesti näytettäviä ohjelmia niitä on luvassa, nähtäväksi jää mitä meille esitetään.  Tärkeintähän on kuitenkin viettää Itsenäisyyspäivää tänäkin vuonna ja arvostaa niitä, jotka itsenäisyyden ovat meille ansainneet.

Raatteen tie

Tästä päästiinkin aasinsiltaa myöten siihen, että kävimme lokakuun alussa Suomussalmella ja tietenkin kävimme myös Raatteentiellä.  Suurin osa suomen miespuolisista ihmisistä, luulen että ainakin 90 % tietää tämän kuuluisan tien.

Raatten museotietä voi hyvin ajaa autolla.  Tie alkaa Raatteen portilta ja päättyy Raatteen vartioasemalle.

           

Purasjoen puolustusaseman esittely millainen se oli 1939

Raatteen alue on tunnettu paikka talvisodan tapahtumista 1940 tammikuulla.  Neuvostoliiton 44. panssaridivisioona pysäytettiin Raatteentiellä kovien taistelujen jälkeen juuri ennen Suomussalmea.  Raatteentien taistelu on yksi parhaiten tunnettuja suomalaisten käymistä taisteluista toisessa maailmansodassa ja sitä muistellaan suurena torjuntavoittona vielä tänäkin päivänä.   Neuvostoliiton tarkoituksena oli katkaista Suomi Oulun korkeudelta kahtia ja marssia Suomussalmelta Ouluun.  Tämä onnistuessaan olisi ollut Suomen kannalta erittäin vakava tilanne, koska maayhteys Ruotsiin ja Norjaan olisi katkennut.

Raatteen tien taistelu jätti jälkeensä murheellisen näkymän.  Taistelut käytiin armottomassa pakkasessa,  ja kesävarusteissa olevat venäläisjoukkojen vaatetus vaikutti taistelukykyyn lamaannuttavasti.

Raatteentielle jäi tammikuun alussa 1940 kokonaisen divisioonan kalusto.­KUVA: ERKKI SORTILA

Ratkaisevana tekijänä suomalaisten taisteluvoitossa on pidetty kokemusta talviolosuhteissa liikkumisesta sekä varustautumisesta pakkaseen.  Osa puna-armeijan ukrainalaissotilaista kuoli tiellä kylmyyteen. Suomen 9. divisioonan 6000 sotilaan voitto puna-armeijan 44. divisioonan 25 000 sotilaasta on kasvanut myytiksi, joka tunnetaan kautta koko maailman.  Raatteen tien kuolleista sotilaista ei ole lopullista varmuutta.  Aiemmista jopa yli 17000 kuolleen arviosta on päädytty 7000-9000 kaatuneeseen.  Suomalaisia kaatui ja katosi n. 400.

Kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistomerkki!

Alla lainaus London Sunday Dailyn kirjeenvaihtajan Virginia Cowlesin raportin kuvaus näkymästä Raatteen tiellä, jota hän kuvaili järkyttyneenä:

"...ja täällä näin kauheimman milloinkaan kohtaamani näyn. Metsät tien molemmin puolin olivat tulleet tunneksi 'kuolleen miehen maana'. Ehkä aamun kauneus teki venäläisten hirveän tuhon vieläkin kauheammaksi, kun saavuimme paikalle... Tulimme täydellisen tuhon näyttämölle. Neljän mailin matkalla tiellä ja metsissä oli miesten ja hevosten ruumiita, tuhottuja tankkeja, kenttäkeittiöitä, autoja, aseidenkuljetusvaunuja, karttoja, kirjoja ja vaatteita. Kuolleet olivat jäätyneet koviksi kuin kivettynyt puu, ja iho oli mahonginruskea. Jotkut olivat röykkiöihin kasautuneina kuin roskaläjissä. Kaikki olivat jäätyneet siihen asentoon, johon olivat kuolleet... Heitä oli kaikkialla, satoja ja satoja irvokkaita puisevia ruumiita."

 Matkalla

 Mekin aloitimme Raatteen tien tutustumisen kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkkiin ja joukko hautapaikkaan suonreunalla.  Reitillä voi tutustua toisen maailman sodan alkuun Suomessa liittyviin Suomussalmen taisteluihin ja alueella onkin muistona mm. entisöitynä sodan aikaisia juoksuhautoja, korsuja ym. rakenteita.

Nähtävyyksiä

Muita nähtävyyksiä ovat Vienan vapaussoturien ja pakolaisten muistomerkki.  III AK:n muistomerkki, Raatteen Vartiomuseo, Raatteen portti Talvisota Suomussalmella näyttely, missä emme kuitenkaan käyneet ajan puutteen vuoksi.  

                                                            Tästä ei enää pidemmälle!

Raatteen vartioasema ja vartiotorni

                                                                 

Ristiriidat 

Ristiriitoja on ja maailmalla soditaan edelleen, ja uusia konflikteja jotka äityvät aseiden käyttöön syttyy milloin minnekin päin maailmaa. Lehdet ja televisio uutisoivat melkeinpä päivittäin tapahtumista. Nuoret miehet aseineen näyttävät kuolemattomilta ja uhmakkailta ja ovat valmiita surmaamaan ns. vihollisensa kuka tämä sitten onkaan.  Ihmiskunta ei ole historiansa aikana oppinut puhumalla selvittämään asioita vaan edelleen tartutaan aseisiin ja yritetään saada toinen alistumaan omalle kannalle.  

Suomi

Täällä suomessa me kamppailemme koronan kourissa kuten koko muukin  maailma, mutta kuitenkin itsenäisessä  Suomen maassa ja arvostetaanpa tätä asiaa nyt ja huomenna ja tulevaisuudessa.  

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille 6.12.