Vanhassa vara parempi
Olen aikaisemmassa kirjoituksessani päivitellyt
tavaramäärää, joka kodissani on ja on edelleen, vaikka olenkin yrittänyt ja
pystynytkin osan jo hävittämään tai kierrättämään.
Aasinsilta
Edellinen johtanee meidät aasinsillan kautta asiaan, josta
haluan muutaman sanasen kertoa. Joitakin
tavaroita on kaapeissani edelleen, joita en ole hennonut hävittää ja nämä
töppöset ovat yksi niistä. Harva tavara
on edelleen käytössä, vaikka se olisi hankittu noin 60 vuotta sitten.
Nämä talviset jalkineet ovat todellakin ostettu 1960 luvun
alkupuolella ja niitä on käytetty talvijalkineina kaikki nämä vuodet. Jalkineet on kerran pohjattu ja kulumisen
jälkiä voi nähdä nahkatereissä, mutta muuten ne ovat oivat jalkineet
pakkasilla. Kengät ovat ryhdissään ja
ovat ensin olleet äitini jalassa nyt minun käytössäni. Minulla on samanlaiset talvijalkineet kuin
äidilläni, mutta minun kenkäni on heitetty vuosien saatossa ehkä roskiin.
Kenkiä on mukava käyttää ja ne herättävätkin ihmetystä,
sillä kenelläkään toisella en ole samanlaisia nykyaikana nähnyt. Huopatossuja ja muita huopajalkineita kyllä
edelleen tehdään ihan kotimaisin voimin. Mutta aika harvalla niitä on
käytössä. Kuitenkin huopatossut ovat
lämpimät ja erittäin kevyet ja pitkien varsiensa ansiosta niihin ei lumikaan
kovinkaan helposti mene. Minulta löytyy
myös kaksi paria huopatossuja ja nekin ovat talvisin käytössäni. Vanhat huopatossut ovat saaneet uuden
pohjauksen ja toisiin on laitettu huopaa ja toisiin jotain muovisekoitepohjaa,
ja ne ovatkin joskus liukkaat.
Paljon lunta ovat mustat huopikkaani nähneet |
Uusia tuulia
Uudenlaisia huopajalkineita ja tossuja kyllä löytyy ainakin nettikaupoista ja mutta minulla ei ole kuvaa kuinka suosittuja ne ovat, ehkä ns. kotitossut voisivat olla kotioloissa kivat.
Ehkäpä tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että hyvin
tehdyt ja kotimaiset jalkineet kestävät aikaa ja säätä. Ja ehkä kenkien säilytyksessä on osaltaan
niiden pitkän iän salaisuus. Itse olen
ostellut rahapussille sopivia kenkiä ja ne eivät tunnu kestävän ehkäpä syynä on
se, ettei niiden ole koskaan ollut valmistajan mielestä tarpeenkaan
kestää. Esimerkkinä ostin viime keväänä
mukamas hyvän valmistajan lenkkikengät ja ei mennyt kuin muutama kuukausi ja ne
alkoivat murtumaan kangasosistaan, vaikken mikään himo lenkkeilijä olekaan.
Ennen kengät säilytettiin vaatekaapissa puhdistettuina ja
yleensä kenkiin työnnettiin sanomalehtiä pitämään ne ryhdissään. Eipä tule enää niin tehtyä, koska kengät ovat
nykyään käytössä läpi vuoden, paitsi nämä huopakengät.
Ehkäpä joltain saattaa löytyä myös lasten kenkiä, jotka on
säilytetty muistona lapsilta ja ne voisi laittaa myös jalkaan nykyäänkin. Olisipa kiva kuulla myös muiden kertomuksia
vanhoista kengistä.
![]() |
Näissäkin maisemissa huopikkaat ovat lämpimät! |
Tossutellaan huopikkailla!
Kommentit
Lähetä kommentti