Pienen pienenä tyttönä

 

 

 

Pienen pienenä tyttönä

 

Asun pienehkössä kaupungissa, ja olen niin sanottu paluumuuttaja.  Toki olen viettänyt koko muualla asumisen ajankin esim. lomat ja mahdollisuuksien mukaan kaikki viikonloputkin tässä kaupungissa, joka todellakin on syntymä kaupunkini.  Siihen aikaan nykyinen kaupunki oli kauppala.  Muistan kuinka ylpeä olin siitä, että asuin kauppalassa enkä missään kirkonkylässä.  Minulla oli kansakoulu ajalla kirjeenvaihtokaveri, olikohan hän Hämeestä, mutta paikan olen unohtanut no kuitenkin ylpeänä kirjoitin hänelle, että asun n kauppalassa.

Silloin 60-luvun lopulla ja 70-luvun alkupuolella oli kotikuntani keskusta aivan toisen näköinen kuin nykyään.  Tietenkin kehitys on kulkenut ja tehnyt tehtävänsä myös täällä.  Muistellaanpa hiukan entisiä aikoja. 

Aloitetaanpa matka ns. Gulfin mutkasta, eli tullaan 4-tieltä sisään kohti keskustaa.  Siinä oli huoltoasema ja seuraavana oli linja-autoliikenteen liikerakennus ja linja-autotallit.  Noustaan Pukkimäelle ja heti oikealla ovat tehtaan työntekijöiden ja -herrojen talot.  Eli Lönnrothinkatu, jolla itsekin asuin vuodesta 63- vuoteen 68 jolloin muutimme omaan kotiin Markkamäkeen.  Olin kyllä asunut Markkamäessä aikaisemminkin heti syntymäni jälkeen vanhempani muuttivat Kotkantielle, yhden talon yläkerran huoneisiin vuokralle.  Kotkantietä eteenpäin yksi talo välissä ja seuraavassa asui enoni ja mummuni. 

No jatketaanpa matkaa Pukkimäellä.  Siellä vietin lapsuuttani ja muistot sieltä ovatkin tosi mukavat.  Asuimme kadun työläisten puoleisessa päässä toiseksi viimeisessä talossa ja täytyypä kertoa, että Äänekosken kuuluisin nyt jo edesmennyt urheilija, asui viereisessä talossa. Aivan talon alapuolella oli vanha yhteinen sauna, pyykkitupa, mankelihuone ja ns. perhesaunatilat.  Saunan edustalla vedessä oli Kuhnamon kiramot ja niitä käytettiin puutavaran siirtoon järvestä tehtaalle tai varastoon.  Vaikka jossain tiedossa väitettiin, että niitä ei paljoakaan käytetty lasten luvattomissa leikeissä voin nyt vihdoin tunnustaa, että minä vaikka olinkin tyttö kiipeilin niissä ja täytyypä nyt sanoa, että onneksi en pudonnut tai satuttanut itseäni niissä oleviin rautoihin.  Alue oli aivan oivallinen asuinpaikkana ja vaikka asuntomme ei ollutkaan kuin kahden huoneen asunto sekin muisto on mukava.  Olin ns. poikatyttö ja pidin kovasti puissa kiipeilemisestä ja minussa asui ja asuu kyllä edelleenkin tutkimusmatkailija.  Kaikki liikenevä aika vietettiin ulkona. 

Täällä minäkin olen asunut

Kouluun

Aloitin myös koulunkäyntini Pukkimäeltä.  Muistan edelleen ensimmäisen koulupäivän.  Äitini saattoi minua kouluun ja opetti mistä kautta olisi hyvä mennä.  Oli kaksi vaihtoehtoa ja toinen kulki ns. ladon kautta ja toinen nykyisen liiketalon (jossa oli myös hetken aikaa Pukkimäen R-kioski) siitä vieritse menee katu, joka johti ns. rappusille.  Koululuokkaan päästyäni kerroin äidilleni, että hän voi lähteä osaan kyllä tulla kotiin yksinkin.  Muistan elävästi, kuinka toiset lapset itkivät äitien ja isien poistuttua luokasta, mutta minä en itkenyt.  Siitä alkoi koulutaival.

Vanha koulu, jossa minäkin aloitin koulunkäyntini

Pukkimäellä aivan kotini lähellä kadun varressa, tie joka nousee nykyisinkin sieltä rannasta ylös, on myös ollut äitini kotitalo.  Aivan viime vuosiin saakka siinä on näkynyt kivijalkaa, jossa äitini koti oli.  Nykyisin tulee kyllä harvoin käytyä Pukkimäellä miksikähän vaikka nykyiseltä asuinpaikaltani sinne ei ole kuin n. kolmisen kilometriä tuskin sitäkään. 

Jatketaanpa matkaa talo, jonka vieritse mentiin kouluun ns. rappusten kautta oli myös lapsuuteni aikana pyhäkoulu, jossa käytiin aina sunnuntaisin ja saatiin kirjaan lampaita ym. kuvia.  Lähellä sijaitsi myös Lustigin kauppa, jossa kävimme ahkerasti.  Muistan kun äiti laittoi minut hakemaan maitoa kaupasta ja siihen aikaan maito oli vielä isoissa raskaissa pulloissa. En jaksanut kantaa kuin kahta pulloa kerrallaan.   Sieltä sai myös niitä ainoita ja oikeita Hopeatoffeita.

Omaa sukua

Pukkimäellä sijaitsi myös ns. Ritasen talot, jossa yhdessä oli äitini mummola.  Nykyään enää yhdessä Ritasten talossa asuu alkuperäinen Ritanen.  Myös Ritasen rakentama talo purettiin pois rautatien ja tehtaalle menevän tien välistä.  Olisihan senkin voinut säästää ja kunnostaa ja käyttää jossakin toiminnassa, että edes jotain vanhaakin jäisi jäljelle.

Erland Ritanen samaa sukua eli äidin pappa, hänen talonsa löytyy vielä,
Pukkimäeltä

Jatketaanpa jälleen matkaa ja heti tuleekin vastaan Hotelli Hirvi sekä Hirven linja-autoliikenteen tallit. Lapsuudesta muistan, kun Eelis Hirvi vei meidän ja enoni perheen katsomaan silloista Hirvaskankaalla sijaitsevaa hotellia ja saimme laskea mäkeä ja jos muistiin on luottamista, laskimme pulkalla sen hotelli rakennuksen takana, voin toki muistaa väärinkin. Myöhemmin minusta ja veljestäni otettiin valokuva hirvipatsaan juurella. 

Hotelli Hirven piha-alueella sijaitsi nykyisen rengasliikkeen tiloissa huoltoasema ja sen mainoskyltti oli Viiskulmassa.  Muistan sen tosi hyvin,  koska en lapsena ymmärtänyt, että ensimmäinen kirjain oli iso E.  Lapsen mielellä minusta se oli kolmonen väärinpäin ja loppu oli sso.    Tämän jälkeen tuleekin vastaan jo matkahuolto.  Kyllä oli Äänekoskella hieno matkahuolto ja pihassa jopa pieni puisto, jossa oli pieni vesiallaskin.  Itse matkahuoltorakennuksesta sai kahvi ja virvokkeita.  Oli kukkakauppaa, taisi olla vaateliikekin ja parturi.  Toivotaan, että uusi rakennus, jonka on tarkoitus nousta nykyisen keskustaan, pystyy edes tarjoamaan linja-auton odottajille suojaa tuulta ja sadetta vastaan. Onhan siihen tarkoitus laittaa grilli- mitä ihmettä eiköhän pieni kahvila tmv. olisi parempi, kuka mitään grilliä kaipaa.  Täällä on jo grilli ja muitakin paikkoja jo reilusti, jossa vatsansa voi täyttää.  Joitakin saman alan toimijoita on jo valitettavasti liikaakin.

Vanha postitalo, jonka vierellä oli pieni lasten leikkipuistokin jossain vaiheessa

Keskustan rakennuksia

Keskustaa lähestyttäessä oli poliisilaitosta ja postia.  Viiskulmassa oli sitten ihana pikkukioski.  Iso E-liikkeen Mäki-Matti, josta sai ruokaa, oli rautakauppaa, kenkäkauppa, sitten oli välissä pieni kemikalio-osasto ja siitä eteenpäin kodin osasto, josta saattoi ostaa täkkejä ym. ja viimeisenä vaatteita.  Äitini työskenteli aikoinaan kenkäosastolla.  Keskustasta löytyi nykyisen Tokmannin (joka nyt on jäämässä yhdeksi tyhjäksi liiketilaksi lisää keskustassa) kirjakauppa, parturi ym.  Nykyisen uuden monitoimiaukion tien reunassa oli puurakennus, jossa oli ainakin vaateliike.  Olihan siellä nykyisen kirjaston paikalla myös Wessmannin kauppa.  Oli iso Sokos-tavaratalo.  Yläkerrassa oli lasten vaatteita, kenkiä, kangasosasto, löytyipä sieltä vielä kosmetologin palvelutkin.  Välikerroksessa oli ruokakauppa, kodintarvikeosasto ja kemikalio-osasto ja alakerrasta löytyi vielä rautaosasto.  Ja talon päädyssä oli kuuluisa Korona baari. Eipä löydy enää tällaista palvelukonseptia.  S-ryhmä muuttui marketiksi ja toinen marketti tuli entisen Työväentalon paikalle.  Ehkä se on edistystä?

Äänekosken Työväentalo jossa toimi aikanaan myös elokuvateatteri

Keskuspukimo vaatetti niin miehet kuin naiset, ei tarvinnut lähteä Jyväskylään vaatteita ostamaan.  Löytyi kemikaliokauppa, nykyisen Osuuspankin talon paikalla oli Eiramon talo, jossa oli kangaskauppa ja leipomoliike, jossa minäkin olen 14-vuotiaana aloittanut työurani.  Siistosen leipomo, josta kantautui hyvät tuoksut ohikulkijoille.  Tammelinin mutkassa oli varmaan kauppalan hienoin kauppa, ehkä se johtui siitä, että kauppa oli niin erikoisessa rakennuksessa. Nykyisin kauppa toimii edelleen keskustassa, mutta eri kiinteistössä.   Keskustasta nykyisen painotalon takana oli myös yleinen sauna ja myöhemmin rakennuksessa toimi maidontarkastamo, ja mitä kaikkea siinä on ollutkaan.  Aivan keskustan eli nykyisen torin takana ennekuin nykyinen rakennuskompleksi rakennettiin, oli tavallisia omakotitaloja.  Eli keskusta oli rakennuksiltaan rikkaampi.  Nykyiset betonitalot ovat korvanneet puutalot, jotka ehkä ja ehkä olisi kannattanut säilyttää ihan arkkitehtuurisestikin vaikkeivat mitään arkkitehtuurin helmiä olleetkaan, mutta keskusta olisi rikkaampi.  Nyt toria ollaan siirtämässä, ei siinä mitään mutta jos pointtina on rakentaa tilalle kerrostaloja, ollaan kyllä väärällä tiellä.  Nytkin asuntoja on tyhjänä, vaikka millä mitalla.  Asunnot menevät huonosti kaupaksi, lieneekö syynä hinta vai se ettei ole ostajia.  Tyhjä liiketiloja on keskustan alueella yli 10. Yksi kun muuttaa toisaalle niin sinne jää tyhjä tila. 

Koulunmäellä olen minäkin käynyt kouluni ja siellä oli myös kaksi kauppaa.  Toinen rakennus on purettu pois ja toinen on muutettu asunnoksi, onneksi edes se on säilytetty. 

Karhunlähteen alueella pidettiin silloin kun olin alaluokilla hiihtokilpailut sen entisen opettajien asuntolan viereisessä metsikössä, jossa nykyään on kerrostaloja toisensa vieressä.  Ainoa kauppa oli ns. vanhusten talojen alakerrassa talon toisessa päässä.  Vanhan paloaseman, jossa nykyäänkin toimii vapaaehtoinen palokunta sekä musiikkia opettava laitos, vieressä oli Kansantalo.  Voi harmi, että kaikki tämä ja Työväentalo on purettu, ne olisivat olleet oivallisia juhlien pitopaikkoja nykyäänkin.  Aivan keskustan alueella ei ole ainoatakaan isompaa seuruetta sisään ottavaa rakennusta.  Entinen huonekalukauppa nykyisin ravintolana toimiva rakennus Suolahteen lähtevän tien varressa on sokkeloinen, vaikka siellä voi hyvin järjestää pieniä pitoja ei se sovellu isompien seurueiden pitoihin. 

 

Häränvirta

 

 Markkamäessä oli Mäki-Matin kauppa nykyisen Mämmensalmentien varressa ja oli Spar-kauppa, nykyisin se toimii asuntoina.  Oli myös pikkukauppa oppilaitoksen vieressä ja siinä taisi kaupan lopetettua aloittaa toimintansa kaikkien kakkien suosima karkkikauppa ”Tattis” joka siitä siirtyikin keskustaan.  Sekin kauppa lopetti aikanaan, taisi tulla aikansa video vuokraamoihin irtokarkkeja, joita ostettiin leffan vuokraamisen kanssa.



Rantoja piisaa täällä

Ei kun uimaan

Kunnan uimapaikat ovat myös kärsineet kovassa myllerryksessä.  Ehdoton ykkönen oli Kovalan uimaranta, joka nykyisellään ei enää ole juurikaan käytössä.  Minulle ei ole selvinnyt miksi sieltä purettiin laiturit, ja alueelta poistettiin palvelut, onko alueelle suunnitteilla hienosto tontteja järven ranta näkymällä ja omalla rannalla, tiedä tuota.  Muutoin en minä eikä muutkaan, joiden kanssa asioista on juteltu, emme ole ymmärtäneet tämän hienon alueen sulkemista.  Voihan sitä väittää, että se on luonnonsuojelu aluetta tai muuta suojeltavaa aluetta, mutta siltikin.  Siellä oli minun lapsuudessani tanssilava, jossa äitini mukaan hänen nuoruudessaan käytiin tanssimassa.  Sitten se purettiin ja kaupunki panosti alueeseen kunnolla.  Alueella oli pukuhuoneet ja kioski sekä pitkä laituri.  Alue oli suuressa suosiossa monia vuosia, mutta sitten kaikki purettiin pois jopa laituri.  Perheet viettivät siellä kesäisiä pyhäpäiviä rentoutuen ja uiden.  Nuoret taisivat käydä siellä iltaisin seurustelemassa kuten nuoruuteen kuuluukin. 

Alue tulisi avata uudelleen ja kaupungin panostaa alueeseen ja tehdä siitä, vaikka leirintäalue.  Siellähän on Kovalan majakin, josta saisi oivan rakennuksen siihen käyttöön.  Raivataan myös niemen toinen puoli käyttöön.  Vedetään sähköt ja johan olisi hieno leiripaikka.  Nykyisin kunnassa ei ole tarjota matkailijoille esim. asunto- ja asuntovaunu majoitusta matkailijoille lainkaan paikkaa, jossa voisivat yöpyä.  Toki Lintulahdessa on karavaanareiden oma paikka, mutta se on aika kaukana Äänekoskelta.  Ei sieltä lähdetä esim. polkupyörällä kaupoille.  Entinen leirintäalue on jäänyt sekin historiaan.  Vanha hyvä uimaranta jyrättiin uuden sillan alle.    Kovasti tänne toivotaan matkailijoita, mutta mitäs ne täällä voivat tehdä, ei ainakaan yöpyä.  Pitäisi päättäjien huomata, että suuri ikäpolvi on jäämässä eläkkeelle ja heillä olisi aikaa ja nykyään monet omistavatkin asuntoauton tai -vaunun ja matkailevat mielellään ja kyllähän kuntalaisetkin tarvitsevat rannan muualtakin kuin Häränvirran rannalta, jossa ei ole muuta tarjolla kuin nurmikkoa.  Ravintolakin poistui paikalta, ja tuskin on kiva hengailla hautuumaan vieressä.  Itse en ainakaan ole kertaakaan käynyt.  Hautuumaalla useinkin.  Ei bisnestä tehdä sillä, että rakennetaan oleskelutila keskustaan vain ja ainoastaan yhden yrittäjän bisnestä tukemaan.  Jos on tahtoa ja rahaa käyttää muuhunkin kuin sisäliikuntatilojen rakentamiseen voisi ihan oikeasti miettiä myös matkailijoita, etteivät he vain aja ohitse hulppeata uutta siltaa ja ohitustietä myöten.

Taustalla nousevat uuden uljaan tehtaan savut

 

Löytyyhän niitä uimapaikkoja tietysti, koska kunta on iso saari.  Lossinranta on ihan kiva, mutta itse uimarannan hyppytorni on nuorison valtaama, toki saavat siellä hyppiäkin sitähän varten se onkin.  Mutta pukeutumistilat ovat surkeimpia mitä nyt saattaa olla.  Pienet kopit, heinikossa, joka yltää kainaloihin saakka.  Pienen polun päässä on toinen uimapaikka, jossa yleensä käymmekin, mutta sekin on aika ajoin kansan kansoittama.  Tällä paikalla on pienet kalliot, josta on hyvä liukua veteen.  Lapsuudessani siellä pestiin mattoja ym.  Siellä vietettiin kesäpäiviä.   Jos kaupunki haluaisi yhtään panostaan tähänkin Lossin uimarannan alueeseen olisi se mukava paikka viettää aikaa.  Jostain ihmeen syystä kaikki paitsi Häränvirran ranta on jäänyt hoitamatta, vaikka tosi asiahan on, että kaikki uimaan haluavat Äänekoskelaiset eivät sovi sinne yhtä aikaa ja koska hienoja rantoja ja uimapaikkoja on useita ei se liene rahastakaan kyse vai olisiko vain tahtotilasta vai?

Löysin kyllä viime kesänä uudenkin uimapaikan, jonka ovat tietenkin löytäneet monet muutkin.  Siellä kävimme sitten uimassa ja nauttimassa järviveden viilentävästä ja raikastavasta vaikutuksesta.

Talvinen auringonlasku

 

Harrastukset

Hiihtomahdollisuudet ovat loistavat, ja latujen huoltajat tekivätkin tänä talvena tosi suuren työn pitääkseen ladun edes jotenkin hiihdettävässä kunnossa.  Yksi hieno asia, jotka on saatu aikaiseksi, ovat ns. juoksuportaat jotka olen itsekin käynyt testaamassa.  Samaiseen mäessä on kunnan laskettelumäki, jossa talvisin käy kuhina.  Löytyy kuntosalia, palloiluhallia ym.  voisi sanoa, että jokaiselle jotakin.  Kulttuuritarjontaa löytyy, hyvä niin. 

On tietenkin tärkeää, että kunnassa mietitään sekä ponnistellaan sen eteen, että joku taho tekisi suuria investointeja kuntaan.  Johan tänne saatiin uusi hieno tehdas ja nyt odotellaan, että siihen jatkoksi tulisi myös muuta teollisuutta, mutta myös pienet asiat ovat varsinkin asukkaille tärkeitä.  Nyt kaupunki yrittää saada ihmiset yli 20 km päähän ns. Kivetyn alueelle, jonne se investoi ehkä?   Olisiko syytä nyt kuitenkin tehdä näitä ulkoilureittejä tänne keskustan alueelle. Kaikki eivät pääse sinne, ja koska alueen tiet ovat hiekkateitä ja ns. metsäautoteitä ovat ne keväisin ja joskus syksyisinkin tosi huonossa kunnossa.  Ja asiaa ei paranna se, että puurekat ajavat näitä samoja teitä ja tiet ovat kapeita. Voi voi. Matkaa kunnan keskustaan tulee yli 20 km, ei sinne kävellen pääse ja linja-autot eivät kulje.  Rahan haaskausta minusta, koska näitä palveluja voi rakentaa ihan aivan keskustan lähialueillekin.

 Muut kaupungit rakentavat puistopolkuja ympäri kaupunkia ja niin voisi täälläkin tehdä.  Johan täällä on alkua.  Esim sieltä Lossin uimarannalta pääsee jo ihan kaupunkiin asti ja toisin päin. Enemmän vain penkkejä, joissa voi ihailla järvimaisemia.  Ääneniemeä kiertää kivakävelyreitti.  Hienoja reittejä ulkoilla ja kuntoilla.

Alueelle voisi rakentaa, vaikka teemapuiston kiipeilyköysistöineen jne.  kokoperheen juttuja ja se leirintäalue jonne matkailijat voisivat sitten majoittua.  Onhan se niin, että matkustavat perheet tuovat sitä rahaa myös paikallisiin liikkeisiin.  Joku yrittäjä voisi panostaa tänne myös oikeata matkailujuttua.  Mites olisi kylpylä oheistoimintoineen, rantoja täällä ainakin on.  Niitä kannattaisi hyödyntää kaikin keinoin.

 

Tulevaisuus

Tänne yritetään houkutella uusia asukkaita ja veronmaksajia, mutta taitaapa olla niin että tämäkin paikkakunta on niitä muuttotappio kuntia.  Harmillista.  Luin tässä paikallista lehteä, jossa useassa kirjoituksessa pahoitellaan tyhjiä liiketiloja keskustan alueella ja kuinka saataisiin keskusta elpymään.  Siinäpä se, mitä pitäisi tehdä?  Kovasti varmaan kunnassa ponnistellaan ja mietitään mitä ja miten pitäisi tehdä, että niin asukkaat viihtyisivät ja ennen kaikkea nuoret aikuiset eivät muuttaisi kotikunnasta pois.  Toki työpaikkoja pitäisi luoda ja olla, että eläminen olisi mahdollista.

Kuntaliitosten myötä kotikuntani alue on monen kertaistunut, kun siihen liitettiin kolme muutakin kuntaa. Yksi oli kovastikin velkainen ja nämä velat jäivät tietysti emokunnan maksettavaksi.  Kaksi muuta ovat pieniä kuntia, joissa palvelut ovat huvenneet liitoksen myötä olemattomiin.  Kauniita paikkoja löytyy näistä kunnista, koska ovat vesistöjen rannoille rakennettuja kuten oma kotikuntanikin.  Harmi vain, että väki vanhenee näissä ja nuoret muuttavat muualle.  Toki jos löytyisi jostain rohkeita ihmisiä, näistä kunnista saisi asuntoja tosi edullisesti ja asutus palautuisi ja ehkä sitä myöten joitain palvelujakin saataisiin takaisin.

Suuret on haasteet kotikunnallani, on järjestää palvelut kaikille näille entisten ja nykyisten kunnan asukkaille ja muille yhteisöille.  Toivon päättäjille uskallusta ja näkemystä saattaa asioita eteenpäin ja tehdä oikeita päätöksiä, jotka eivät varmaankaan ole helppoja ja ennen kaikkea kaikkia miellyttäviä.  Täällä on hyvä kuitenkin asua ja harrastaa.  On väljyyttä, jota ei välttämättä löydy suomen eteläisten kaupungeista. Sanonpa, että turvallista vaikka joku voi olla erimieltä.

 Täällä on sukuani ja tänne on haudattu omaiseni ja tänne päädyn minäkin oman kotikaupunkini multiin sitten kun aikani koittaa. 

Kaikkea hyvää sinulle kotikaupunkini.