Liian paljon vaihtoehtoja ?

Ruoka

Mitäpä tänään syötäisiin?  Tuota asiaa pohditaan melkeinpä joka päivä, luulenpa että muissakin perheissä kuin meillä.  Työssäkäyvänä yleensä ruoka tulee mieleen iltapäivällä, siinä vaiheessa on jo nälkä.  En ole aamupala ihmisiä, kahvit tulee juotua, ehkä pieni leipäpala tai menee ilmankin.  En pidä ruokatuntia, joten työpäivän aikana juodaan kahvia ja kahvia.  Ehkä laittaisin jotain helppoa ja nopeaa.  Eli mitä? Ei kun läheiseen markettiin ruokaostoksille.  Ruokakaupat pursuavat raaka-aineita ja tuotteita josta sen lounaan/päivällisen saa kyllä aikaiseksi.  Terveellistähän sen pitäisi olla.  Lihaa – punaista lihaa ei saisi syödä sen tuottaminen saastuttaa, no entäpä possunlihaa, kypsyykin nopeammin, ainakin isommat palat.  Onkohan sekään tuotettu ilmasto ystävällisesti. Muistuu mieleen oman lapsuuskodin sunnuntai ateriat, jolloin tarjolla oli pitkään kypsytettyä paistia, hyvää oli.  Hei nyt tiedän, broilerista tehdään tämän päivän ruoka. Ei ehkä sittenkään, onkohan se antibioottivapaata entäpä, jos siinä on salmonellaa?   Ei pitäisi katsoa televisiosta näistä kertovia ohjelmia, ainakaan ei voi ulkolaista ostaa.  Siis suomalainen ruoka on parasta.  Eineksiä, ihan valtavat määrät valmiita aterioita, joista kyllä saa aterian aika nopeasti nykyajan ainaiseen kiireeseen sopivasti.  Kaikki eivät syö niitä lainkaan ja osa kyllä maistuu ihan hyvälle, eivät kylläkään kaikki. Istuuko se hyvän emännän rooliin, käyttää einesruokaa.  Luulenpa että kaikki jossain vaiheessa niitä käyttävät niiden helppouden vuoksi.  Ja jos, asut yksin etkä osaa kokata aivan oiva tapa ruokkia itsesi.  Mitä vain haluaa.

Kattaus

Jospa laittaisin kalaa.  Lohesta saisi nopeasti paistamalla hyvää ja terveellistä.  Muistakaa syödä kalaa monta kertaa viikossa.  No sitten pitää kyllä vaihtaa lohi johonkin muuhun kalaan, koska lohikaan ei television mukaan ole enää terveellistä.  Norjan lohi tekee pitkän matkan ennen kuin se on kaupan tiskillä.  Kala lähetetään aasiaan, jossa se leikataan ja pakataan, ei ihme, jos joskus on ostanut muoviin pakatun kalapalan, että se on limainen ja tuoksu on jotain ihan muuta kuin kalan tuoksu.  Kotimainen kala olisi varmaan paras ratkaisu.  Jos sitten katsoo kalan hintaa, jää kotimainen kala tiskiin ja siitä laitetaan ruokaa vain erikoispäivinä. 

Kasvikset sitten, helppoa terveellistä.  Vain resepti puuttuu.  Olisi pitänyt katsoa netistä jokin resepti valmiiksi ja tehdä ostoslista mukaan.  Enhän minä osaa mitään kasvisruokia tehdä, koska olen ikäni syönyt lihaa.  Entäpä jos tehtäisiin vain salaattia ja paistetaan siihen jotain suolaista.  Eihän sitä pelkästä salaatista saa vatsaa täyteen.   Nämä nykyajan härkikset ja muut ovat minulle vielä hiukan tuntemattomia.  Ehkä nyt olisi syytä opetella kasvisruokien tekoa.  Koska olen saanut maistaa tosi ihania kasvisruokia ja aina voi oppia uutta.

Tehdään sitten jauheliha kastiketta ja perunamuusia.  Sekö on suomalaista arkiruokaa?  Tai hei voidaan mennä syömään hampurilaisia tai pitsaa.  Sekö on terveellistä?  Ainakin joka mutkassa ja kadunkulmassa niitä on tarjolla.  Jos haluat syödä oikein hyvän hampurilaisen pitää löytää oikea ravintola, ja hintaahan sillä tietenkin on paljon enemmän, kuin niillä tuotteilla joita nämä televisiossa mainostavat yritykset tarjoavat. 

Itse tehty lohihampurilainen

Valitaanpa vielä iltapalaksi jogurttia, minkä valitsen.  Hyllymetriä on ainakin riittävästi isossa marketissa. Ja uusia tuotteita pukkaa melkeinpä kuukausittain. Mehua pitää myös ostaa.  Otanko sokeroitua mehua vai tuoremehua, ja jos oikein tarkasti lukee myös näiden ns. terveellisten mehujen tuoteselosteen kas kummaa sokeria on myös niissä ja hintaa tuplaten.  Limsaa tyrkytetään joka toisen hyllynpäässä.  Kaikista suurimmat pullot ja tupla paketit laitetaan aina käytävälle, josta ne varmasti näkyvät.  Eikös sokeria pitänyt vähentää. 

Leipää piti ostaa ja juustoa.  Juustohyllyt pursuavat jokaiselle jotain, minkä niistä valitsen.  Ei saisi juustoakaan syödä kovin paljoa, ja se sattuu olemaan minun herkkuani.  Ruisleipää ja päälle juustoa, ei mikään voita.  Voi että.  Otanko vähärasvaisen vai ihan jotain muuta?  Olenko nyt huono ihminen, jos haluaisin syödä ihan vain rasvaista ja normi juustoa?  Hei leikkeleet meinasivat unohtua.  Ostanko kinkkua vai lauantai makkaraa, joka on ihan hyvää, ja taidanpa ostaa sitä ihan vain sen hinnan takia.  En katso tuoteselostetta.  Leipää on ihan varmasti jokaiselle maulle ja vatsalle.

Menen valitsemaan sen jauhelihan, mitäpä näistä nyt ottaisin.  Valikoima tuostakin tuotteesta on melkoinen. Perunat seuraavaksi.  Onneksi perunavaihtoehtoja on rajallisesti. Otan sitten vielä ne salaatti tarpeetkin, että päivälliseni olisi edes jotenkuten ruokalautas mallin mukainen. Pakasteosastolta taidan ottaa pakastevihanneksia, kylläpä niistäkin on valinnan varaa, pitää vain keksiä valmistusvaihtoehto.

Salaatteja

Pyykinpesuaine on loppu, ei kun valitsemaan.  Joka vaatteelle pitäisi ostaa oma pesuaineensa.  Puppua, ostan vain yhden aineen ja sillä siisti. Ostanpa samalla hiustenpesutuotteita, johan on valikoimaa.  Onko hiukseni ohuet vai värjätyt no ei ainakaan sitä.  Normaalit vai rasvoittuvat, taidanpa valita tutun merkin.  Ja nyt kotiin ruokaa laittamaan.  Eipä varmaan ihan paras ja terveellisin ateria, mutta vatsa tuli täyteen.  Ja mielikin on hyvä.

Kaupassa käynti nälkäisenä on kidutusta.  Olisi pitänyt hankkia päivällistarpeet jo edellisenä iltana.  Isoissa marketeissa löytyy kyllä valinnan varaa, mutta pienten asioiden tähden tuntuu ikävältä mennä kävelemään käytäviä jotka ovat tosi pitkiä ja se tarvitsemasi tavara tuntuu aina olevan kaupan toisessa päässä.  Olenkin löytänyt lähikaupan uudelleen ja aina moni muukin on sen löytänyt.  Lähikauppa vaihtoi valikoimaansa ja tuotteitaankin osaksi ja vaikka vaihtoehtoja on vähemmän, löytyy kaikki tarvitsemani päivittäiset tuotteet ja pienet herkutkin.  Eipä tarvitse ravata käytäviä.

Pikku Myy kakku

 

Kinuskikakku

Ostamisen helppous

Pitäisi ostaa pyykinpesukone.  Valikoima on valtava ja hintahaarukka sen mukainen.  Mitenkä osaan valita sen oikean?  No eihän tässä miestä olla valitsemassa.  Sanonpa että netti on tässä hyvä vaihtoehto.  Siellä voit vertailla niin koneita kuin hintojakin kaikessa rauhassa.  Toki tuoteselosteissa voisi olla joku standardi jonka mukaan asiat pitäisi niissä esittää.  Tärkeää on ohjelmat, vedenkulutus ja energialuokka.  Kävimme sitten liikkeessä vielä katsomassa konetta ja tilasimme sen netin kautta. Toivat laitteen kotiin ja olisivat pikkurahasta sen myös asentaneetkin.  Ennen kuulumatonta! Nyt ymmärrän sen ostamisen helppouden.  Nettiostaminen on lisääntynyt ja varmaan lisääntyykin.  Harmi vain kivijalkakaupoille.  Samoin suuret marketit valikoimillaan ovat myös monen pikkukaupan loppu.  Kaupunkien ja asutuskeskuksien liiketilat ovat tyhjillään.  Ennen oli erilliset kenkäkaupat, kukkakaupat ym.  Kaupoissa työskenteli yrittäjä itse sekä muutama palkollinen.  Nyt nämä samat tuotteet ostetaan suurista marketeista jotka ovat haalineet itselleen kaiken mahdollisen myytävän. Internetistä saa mitä vain.   Ehkä on hyvä että, samasta paikasta saa paljon, mutta kyllä toisaalta se kuihduttaa muuta yritystoimintaa. Hautauspalveluja emme taida vielä marketeista saada. 

Hyvä esimerkki on mm. erään marketin sisääntulo käytävällä on kenkäkauppa, joka on yrittäjävetoinen.  He joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan ja itse marketissa myydään kenkiä alehintaan.  Yrittäjä joutuu kuitenkin maksamaan tulostaan verot, vuokrat ja muut menot.  Heillä ei varaa palkata työntekijöitä, vaan joutuvat työskentelemään pitkiä päiviä saadakseen elantonsa kovassa kilpailussa. Mahtavaa saadaan bonusta, josta kuitenkin menee verot, eli hyöty ei ole kummoinenkaan.  Kauppa kytkee asiakkaansa yhä vain enemmän itseensä.  Nämä kauppaketjut tarjoavat vielä rakennus- ja rautakauppa palveluita.  Ne ovat kylläkin usein eri kiinteistöissä. Huoltoasemia ja ravintoloita löytyy näiltä ketjuilta.  Muita yksityisiä kauppoja tai rautakauppoja ei juuri enää ole.  Ehkä yksi suurimmista on Veljekset Keskinen, Kärkkäinen ja joitain pieniä vielä löytyy, mutta kauanko. Minusta kaupat ovat köyhtyneet, kaikki sullotaan suuriin yksiköihin.  Joka paikasta saat samaa, yksi erimerkki tästä oli, kun olimme Tenojoella kalastamassa ja koska emme saaneet yhtään lohta, päätimme pois lähtiessä käydä Inarissa kaupassa ja ajattelimme, että ostamme paikallisesti pyydettyä lohta savustettuna.  Eikä mitä, samaa pakattua kalaa siellä vain oli, mitä saamme ostaa täällä etelässäkin.  Se siitä paikallisuudesta.

Vaatteita, puhelimia ja tuntuupa että mitä vain voit tilata netistä.  Yksi vaate yritys mainostaa televisiossa, että sovita vaatteita kotonasi.  Palautetaan sitten vain sopimattomat.  Helppoa kuin heinänteko!  Vai onko? Posti valittaa, kun joutuvat tuomaan tuotteita ihmisten ovelle, en kyllä tiedä mikä nykyään on postin tehtävä.  Hyllyjen täyttö kaupoissa, nurmikon leikkaus tai vanhusten ulkoilutus?  Raha se maailmaa pyörittää. En ole nähnyt tilastoja, netistä ostettujen tuotteiden palautuksista.  Kuinka paljon niitä palautetaan sopimattomina. Välttämättä vaatteita ja kenkiä netistä ostettaessa, ei voi olla ihan varma, että ne ovat sopivan kokoisia. 

Maksaminen

Käteinen raha on häviävä kaupankäynnistä.  Ostokset maksetaan korteilla.  Lounaita syödään lounasseteleillä ym. maksuvälineillä.  Minusta kuitenkin pitäisi kampanjoida käteisen rahan puolesta.  Jos ajattelee yrittäjää, jonka kassa täyttyy näistä lounasseteleistä ja korttimaksukuiteista sekä muista Eazybreik-maksutapahtumista on häviävä osapuoli.  Miettikääpä: jos asiakas ostaa esim. lounaan kortilla tai muulla kuin rahalla, kuinka paljon kustannuksia siihen lounaaseen kohdistuu muutakin kuin raaka-aine.  Nämä maksunvälittäjät ottavat siitä välittämästään ”rahasta” omat kustannuksensa, palkkiot ja jopa arvonlisäveron.  Eli yrittäjä joutuu maksamaan lounaasta jopa kaksi eri arvonlisäveroa. Eräs lounasruokailun eduntarjoaja maksaa vielä yrittäjille yksipuolisella sopimuksella nämä lounasedut 40 päivän maksuajalla. Ellet tarjoa tätä etua, menetät asiakkaat toisaalle.    Eli siitä lounaasta ei jää kovinkaan paljon itse yrittäjän kassaan.  Ja sitten vielä odotetaan, että lounas pitäisi saada edullisesti. Ei ne pankit välitä ostajankaan kortin käyttöä ilmaiseksi.

Käteinen

Kahviloita ja lounaspaikkoja nousee eri paikkoihin kuin sieniä sateella. Työttömiä kehotetaan perustamaan yrityksiä, jotta työllisyystilastot saadaan näyttämään paremmilta.  Ja aika monesti sitä perustetaan se pieni kahvila, joka saatuaan asiakkaita, aloittaa myös tarjoamaan heille lounaspalveluja.  Pienillä paikkakunnilla tarjontaa on liikaa. Olen myös seurannut pienien paikkakuntien pizzerioita. Aina tulee uusia, yleensä ulkolaisia tarjoajia, ei kukaan voi saada elantoaan, jos kymmenen tuhannen asukkaan kunnassa on seitsemän pizzeriaa, ja pari ravintolaakin vielä tarjoaa listoillaan pitsoja. Lounas paikkoja on kahdeksan ja pari huoltoasemaakin alueelta löytyy, jotka lounaita tarjoavat.  No valinnanvaraa on ainakin.  Yrittäminenhän on vapaaehtoista, mutta useasti se on oiva tilaisuus hyvä tai huono työllistää itsensä ja ehkäpä jossain vaiheessa myös jonkun muun.

Pienempiin ruokakauppoihin joitakin kuukausia sitten rantautuneet salaattibaarit ovat vähenemässä tai jopa häviämässä.  Isojen kauppojen salaattitiskit ja kalatiskit sen sijaan ovat kovassa käytössä ja saa niistä jopa lämmintä ruokaakin.  Voit valita eri tuotteista itsellesi aterian.  Valmiita salaatteja on vaikka, kuinka montaa eri vaihtoehtoa, ei lopu suomesta ainakaan ruoka. 

Entäpä jos tarvitset television tai kännykän.  Ilman myyjää et ainakaan vanhempi väki selviä.  On valikoimaa ja joka vuosi tulee joku uusi entistä parempi versio, joka täytyy tietysti ostaa vai tarvitseeko?  Samoin tarvitsemmeko joka vuosi uuden kännykän, vai onnistuuko puhelut ja tekstiviestit ym. netinselailut entisellä?  Puhelimesta varsinkin on tullut meidän elämän keskipiste.  Aina pitää tietää uusimmat uutiset, kavereiden kuulumiset, niiden kuulumiset joita emme edes tunne.  Syyllistyn tähän itsekin ja sitten ennen nukahtamista täytyy vielä katsoa puhelimella televisiota.  Sanovat sen haittaavan unta, miten on.  Laitan jos yöllä, kun uni ei meinaa tulla puhelimesta radion päälle ja kuuntelen kuunnelmia ym. puheohjelmia.  Mitä minä sitten tekisin, jos puhelinta ei olisi?  

Vanhat kännykät

Jotenkin tuntuu, että tavarat tehdään nykyisin kestämättömiksi.  Ehkä niissä on liian paljon herkkiä osia jotka eivät kestä kuten ennen.  Jos osti pesukoneen 20-30 vuotta sitten tiesi, että se tulee, kestämään 10-15 vuotta ainakin.  Nyt koneet kestävät tuskin viittä vuotta.  Ei ihme, että jätevuoret kasvavat ja en tiedä mihin suomi vie jätteensä, mutta väitteen mukaan mm. Englannista vietäisiin elektroniikkajätettä Ghanan kaatopaikalle, jossa nuoret miehet melkeinpä käsipelissä hajottavat näitä ja keräävät kuparia johdoista polttamalla ja hengittämällä vaarallisia höyryjä.  Vaan kova kilpailu oli sielläkin tästä elektroniikkajätteestä, kuka sitä sai ja kuka ei. Siellä moni nuori kuolee ennen 20 ikävuotta myrkkykaasuihin joita, alueella on.  Yhdellä nuorella miehellä oli haaveena saada kootuksi niin paljon rahaa tällä bisneksellä, että hän voisi perustaa ruokakaupan.  Jätteestä nousee unelmia. 

Hyvähän se on, että on valikoimaa, mutta suuri mutta tarvitaanko kuitenkaan niitä ihan näin paljon.  Tosi paljon menee aikaa vertailemalla eri vaihtoehtoja ja välttämättä ostohetkellä et tiedä tuliko tehtyä se paras valinta.  Onko suuri valikoima aina tae laadusta.

Ainoa positiivinen asia eri vaihtoehtojen lisääntymisessä on, että eri allergeeni ruoka-aineiden ja tuote-  valikoima on lisääntynyt.  Samoin vegaanituotteet ovat lisääntyneet huimasti sekä tietoisuus kuinka kaikkia tuotteita voidaan käyttää ruuanlaitossa.

Kukin päättä mitä ostaa!